keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Oi että mikä LÖYTÖ!

Olen jo pidemmän aikaa haaveillut pöydästä, joka olisi tehty vanhasta kaapelikelasta. Niitä on näkynyt blogeissa siellä täällä ja aina niihin on katseeni tarttunut ihastuneiden huokausten säestämänä. Itse en vaan mistään tällaista kelaa tuntunut löytävän, mutta eipä hätää: äitihän se taas onnistui!

Kävin Helsingissä tuossa jokunen hetki sitten ja kun äitini kanssa ajelimme kohti heidän kotiaan, hän kehotti minua kääntymään eräästä risteyksestä. Näin tein ja tuota tietä kun ajoimme, niin ohitimme rakennustyömaan, jonka vierellä oli roskalava ja siellähän se keikkui, pieni kaunis kaapelikela!




Olin aivan pökerryksissäni innosta! Ja ihmeissäni, kun äiti kertoi sen jo muutamaa päivää aiemmin nähneensä - ettei kukaan ollut sitä hakenut hoiviinsa! No minähän hain ja kun tuota kelaa menimme nostamaan, niin sen vierelläpä nökötti toinenkin kaapelikela, vain hieman tätä ensimmäistä suurempi. Miten sen nyt olisi voinut jättää pois matkasta?

Autoni ei ole suurensuuri, mutta koska molemmat kelat kyytiin mahtuivat, niin huristelinpa sitten erittäin tyytyväisenä taas Turkua kohti. Voi tätä iloa ja onnea!



8 kommenttia:

  1. Oi, nää on NIIN ihania! Itsekin olen yrittänyt pitää silmät auki jos eteen tulee, mutta eipä tietenkään ole onnistanut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. moi maikki ja kiitos viestistäsi! oon ihan samaa mieltä, niinku niiiin ihania! mä pidän sulle peukkuja että säkin vielä löydät oman rullasi. :)

      Poista
  2. Mullekin kelpaisi! Oon näitä pari kertaa nähnyt sisustuksessa ja on niin hauska idea, että voisi toteuttaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu, oon irina sun kanssa täysin samaa mieltä! :)

      Poista
  3. Huippulöytö! Onnittelut :) Aina pitää kulkea aistit auki ja takaluukku tyhjänä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. iloisena kiitän! :) ja se on just noin, erittäin hyvin sanottu. :D

      Poista

Ilahdun kovasti kommenteista ja terveisistä! :)