Pinnasängyn reunapehmuste

Huhheijaa, pitkäksi venähti kirjoitusväli taas! Kyllä sitä vaan tuollainen pikkuihminen vie niin ajan ja imee mehut että ei sitä vaan kaikkea ehdi eikä jaksa. Täytyy nostaa hattua aktiivisesti blogia kirjoittaville työssäkäyville äideille, joilla mahdollisesti on vielä monta pientä lasta kun itse olen aivan puhki tämän yhden taaperon ja vuoroviikoin meillä asuvien varhaisteinien kanssa vaikka olen hoitovapaalla!

No mutta asiaan, eli pinnasänkyyn.

Kun poikamme alkoi liikkua enemmän ja pinnasängyn pohja laskettiin alas, huomasin nopeasti ettei sänkyyn hankkimani reunapehmuste ollut riittävä. Pojan jalat pääsivät pehmusteesta huolimatta pinnojen väliin ja kun hän oppi istumaan, kolhi hän päätään jatkuvasti pinnoihin. Päätin sitten etten jää harmittelemaan vähälle käytölle jäävää mustavalkoista pehmustetta, vaan ostan suosiolla uuden, joka on korkeampi ja mahdollisesti tukevampikin. Yllätyin kuitenkin, kun hartaasta googlailusta huolimatta en kyennyt löytämään hakemaani: korkeampia reunapehmusteita ei ilmeisesti kukaan muu tarvitse kun niitä ei kerran missään myydä?

Eipä auttanut sitten kuin alkaa ideoimaan ja vajavaisilla ompelutaidoillani kyhäilemään kokoon sellaista reunapehmustetta millaisen koin tarvitsevani.

Kangasta minulla ei sopivasti tarkoitukseen ollut eikä oikein juuri sillä haavaa mahdollisuutta kangaskauppaankaan lähteä, mutta koska mieheni oli sinä päivänä aikeissa käydä ostamassa Jyskistä pari uutta tyynyä, niin kehotin häntä ostamaan lisäksi pari retkipatjaa ja jonkun suht edullisen pussilakanasetin - mahdollisimman kivan värisenä. Hän onneksi ymmärsi tämän tarkoittavan värejä skaalalta musta-valkoinen-harmaa. :) Pussilakanasetti tuotiin ja vaikkei se varmasti olisi ollut ensisijainen valintani jos oikein kangaskaupassa olisin päässyt kankaita tutkimaan, olin kuitenkin ihan tyytyväinen harmaaseen epäsymmetrisesti ruudutettuun kuosiin ja tuosta pussilakanasta minä sitten valmistin pinnasänkyyn uudet reunapehmusteet.

Valmiit reunapehmusteet ovat noin 50 senttiä korkeat ja niissä on tukena pahvia sekä pehmusteena retkipatjaa. Kukin neljästä reunapehmusteesta on oma palasensa, ompelin käytännössä siis neljä pussia, joiden korkeus on enemmän kuin 50 senttiä, mutta ylimääräinen kangas eli pussin suut taittuvat patjan alle ja pitävät näin huolen siitä etteivät pienet jalat pääse patjan ja reunapehmusteen alareunan välistä pinnojen lomaan. Testauksen jälkeen ompelin vielä tukikankaiden kera ontelokuteesta nauhat pehmusteen yläosaan, jotta ne pysyvät paremmin pystyssä.

Käytössä nämä uudet reunapehmusteet ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi ja olen ollut kovin tyytyväinen aikaansaannokseeni. Jos minulla olisi ylimääräistä aikaa, ompelisin toisen satsin jostain toisesta kankaasta, mutta koskapa ei ole, niin näillä mennään ja kyllä tuo kangaskin kuitenkin ihan menettelee.

Ompelukoneen kotimaja

Olen tuossa jo pariin otteeseen kirjoitellut pöytäliinanompeluprojektistani ja saman höpöttelyn jatkoksi ajattelin vielä kertoa missä säilytän ompelukonettani. Napsin muutaman kuvan kun sain pöytäliinan valmiiksi ja olin pakkailemassa ompelukonetta pois.

Joitakin vuosia sitten ostin Kierrätyskeskuksesta superhienon lentolaukun kahdella eurolla ja tovin aikaa mietin, että mihin käyttöön se voisi tulla.

Eräänä kauniina päivänä keksin, että ompelukoneeni mahtuu tuohon laukkuun kuin se olisi tehty sille! Ja väritkin mätsäävät: sininen laukku ei aluksi värinsä puolesta ollut ihan ykkössuosikkini, mutta koska ompelukoneessanikin on siniset yksityiskohdat niin ei olisi sen puolesta voinut parempi väri osua. :)

Ompelen sen verran harvoin, ettei konetta kannata pitää esillä, mutta silti on kiva, että kun jotain ommella haluan, niin koneen esille ottaminen ei ole liian työlästä.

Lentolaukku toimii niin hyvin ompelukoneen säilyttimenä, että se ilahduttaa joka kerta kun konetta tarvitsen: se mahtuu sinne juuri sopivasti, pysyy hihnojen avulla erittäin hyvin paikoillaan ja on tosi helppo liikutella kun kerran laukussa on tukeva kahva. Täydellistä! :)

Raidallinen pöytäliina

Eilen olivat vuorossa synttärijuhlat nro 2 ja hauska ilta olikin. :) Tässä kohtaa ajattelin esitellä aikaansaannokseni, jota väkersin näitä kaksia juhlia varten tuossa aiemmin.

Hommahan ei oikeasti ollut vaikea, mutta olen silti ylpeä, että sain ihan itse valmiiksi ns. juhlavan pöytäliinan. :) Minulla on arkisesti tässä pöydällä tummanruskea vahakangas, jossa on vähän vaaleamman ruskeita ruusukuvioita, joten ero arkitilanteeseen on ainakin omaan silmääni aivan huikea!

Tuo ruskea vahakangas oli minulle ihan mieleinen kun seinän sävy oli enemmän ruskeaan taittava ja sisustuksessa oli muutenkin enemmän beigeä, mutta nyt se tuntuu jotenkin vanhalta ja tunkkaiselta. Niinpä etsinnässä onkin siis uusi ja kaunis, paremmin nykyisiin väreihin sopiva vahakangas.

Pöytäliinaa...

Kävin äkkiseltään Ikeassa sunnuntaina ja ostin 2,5 metriä musta-valkoraidallista Sofia-kangasta. Tarkoitukseni oli ostaa erästä toista kangasta, mutta sepä olikin jo loppu ja niinpä päädyin tähän raidalliseen.

Tästä olisi nyt tarkoitus taikoa ruokapöydän pöytäliina. Saas nähdä kuinka käy, ommellut en ylipäätään ole paljonkaan ja yrityksenä pöytäliinan tekeminen on elämäni ensimmäinen. Suoraahan tässä vain ommellaan ja ennen pesua varmasti on ihan ok (toivottavasti edes silloin!) mutta pesun jälkeen saattavat ompeleet sitten mennä kyllä ihan vinksin vonksin.

Noh, Ikeassahan ovat nyt juuri tekstiiliviikot meneillään ja mm. kaikista kankaista tulee 10 % alennus. Niinpä tämäkään pöytäliina ei ihan hirveä rahallinen menetys tule olemaan vaikka tästä tulisikin ns. kertakäyttöliina.

Saas nähdä mitä tästä tulee... :)